Koiran käyttöön sisäilmaongelmien selvittämisessä on selkeä tilaus, sillä hajuaistia ei voida ainakaan toistaiseksi korvata koneella. Hajuaistin tarkkuus on homeongelmien selvityksen etu ja haitta, sillä tarkka aisti vaatii asiaan vihkiytyneen ohjaajan ja/tai tutkijan.
Voiko koiran nenää huijata? Riippuu miten asia ajatellaan. Koiran nenä haistaa kaiken sen, mitä sen hajuaisti mahdollistaa joten tältä kantilta nenää ei voi huijata. Tarvitseeko nenää huijata? Riippuu koiran ominaisuuksista ja koulutuksesta. Koiran ominaisuudet ja halu löytää etsittävä haju suhteessa ympäristöstä tuleviin häiriöihin johtaa lopputulokseen, jossa koira onnistuu tai epäonnistuu. Milloin koira onnistuu – silloinko kun se löytää ja ilmaisee pienenkin määrän hometta, vai silloin kun se jättää jonkin pienen merkityksettömän löydön ilmaisematta? Missä menee merkityksellisen ja merkityksettömän raja, mikä on ylipäätään koiran etsimä haju, minkälaisia ominaisuuksia koiralla pitää olla jotta se voi onnistua, mitkä ympäristötekijät paineistavat koiran ja osaako ohjaaja huomioida tämän jne. Kysymyksistä voisi tehdä loputtoman listan, mutta oleellista on ymmärtää että koira on eläin, joka toimii juuri niin hyvin kuin sen ominaisuudet ja koulutus mahdollistaa.
Jos oletetaan että kaikki edellä mainitut ja jopa mainitsematta jääneet tekijät täyttyvät, niin onko koirasta silloin hyötyä, onko se hyvä? Jos oletetaan että koira on hyvä ja se ilmaisee kohteessa, niin onko kaikki selkeätä? Tarvitseeko koiran ohjaajan tietää ilmaisun syystä jotain, vai riittääkö että ohjaaja ohjaa vain koiraa? Osaako paikalle tuleva jatkotutkija kertoa miksi koira ilmaisi juuri tähän? Ymmärtääkö jatkotutkija koiran hajuaistin tarkkuuden tai tietääkö hän kuinka tämä kyseinen koira on koulutettu? Jos oletetaan että on olemassa merkityksettömiä pitoisuuksia, niin tietääkö jatkotutkija milloin koira on ilmaisut tällaisen merkityksettömän pitoisuuden? Jos merkityksettömiä pitoisuuksia ei ole olemassa, niin silloinhan kaikki ilmaisut on merkityksellisiä ja kuka tahansa tutkija tai remonttimies voi todeta tilanteen koiran jäljiltä ja jatkotutkinta on erittäin helppoa. Jos tutkinta ei kuitenkaan ole helppoa, niin miksi se ei ole sitä. Mikä siitä tekee vaikeaa, jos koira on jo ilmaissut kohdan?
Kuten huomataan, niin avoimia kysymyksiä on paljon. Nyt raapaistiin vain pintaa, sillä jokainen kohde on erilainen ja nyt ei puhuttu käytännössä muusta kuin koiran roolista. Homekoiran tarpeellisuudesta ja tarpeettomuudesta on ehditty vääntää kättä jo useamman kerran. Tämän väännön yksi syy on tietämättömyys koiran käytön kokonaiskuvasta. Toimiva homekoira on paljon muutakin kuin pelkästään johonkin tiettyyn hajuun reagoiva yksilö – se on koiran osaamisen ja toimintaan osallistuvien ihmisten tietämyksen summa.
